Nemesis - vain ensilento puuttuu

Tänään saapui Englannista odotettu paketti Nemesistä varten. Ei siis muuta kuin asentamaan! Laatikosta löytyi Hyperionin X-22S-3000 harjaton sisäpyörijä, 2-kennoinen 450mAh G3-LiPoakku, potkuri sekä uusi, hyvinkin mielenkiintoinen tuttavuus - Hyperion Atlas 12 -nopeudensäädin. Koska kyseessä on vain tällainen hupilennokki, jolla tuskin ajetaan mitään kansanpylonia vakavampaa, päätin koettaa onneani ja laitoin tilaukseen tutun ja turvallisen Castle Creations Phoenix 10:n sijaan tämän uuden tuttavuuden, sillä sittenhän sen vasta näkee, onko siitä mihinkään. Pakkauksesta löytyikin kaikki oleellinen: itse nopeudensäädin, infrapunavastaanotin ja ohjelmointikaukosäädin. Tiedä siitä sitten minkä värisiä pillereitä joku insinööri on napsinut tuon idean saadessaan, mutta onhan se ainakin aika hilpeä vekotin.

Nopeudensäätimen ohjelmointi kaukosäätimen avulla osoittautui oikeastaan aika käteväksi. Ensin valitaan nappuloista haluttu toiminto, syötetään numeronäppäimillä arvo ja painetaan enter. Säädin kuittaa jokaisen valinnan piipittämällä iloisesti. Toimintojen määrällä Atlas ei kuitenkaan juhli tai siltä se ainakin Castlen Phoenixiin tottuneesta tuntuu. Kaukosäätimeen on sentään jo valmiiksi laitettu nippu ylimääräisiä nappuloita, ehkä jossain myöhemmässä mallissa siis on lisää ominaisuuksiakin odotettavissa. Valitettavasti se tuskin vanhan mallin omistajaa lämmittää. Onneksi sentään Castleihin voi aina ladata uusimman softan netistä, enköhän siis jatkossa pitäydy kuitenkin niissä.

Siinä missä Atlaksen ohjelmointi kävi varsin näppärästi ja helposti, toimintakuntoon saattaminen olikin sitten toinen juttu. Käyttöohjeen "Initial setup"-kohta jätti nimittäin toivomisen varaa, enkä ollut saada kaasun liikealuetta kalibroitua millään. Ohjeissakin luki vain, että pitää kaasun liikerata säätää radiosta kummastakin päästä 100% ja laittaa kaasutikku ylhäällä systeemiin virrat. Säätimen olisi pitänyt piipata kahdesti, mutta se päättikin pitää oikein piipityskonsertin. Lopulta älysin, että ne liikeradat pitääkin säätää radiosta tappiinsa, eli ei suinkaan 100% vaan ainakin JR:n lähettimen tapauksessa 150%. Johan alkoi homma toimia ja pääsin asentelemaan kamppeita runkoon.

Valitsemani laitepaketti sopikin Nemesiksen keulaan suorastaan mainiosti. Moottori sopi suoraan sille valmiiksi tehtyyn paikkaan ja nopeudensäätimelle sekä akulle löytyi myös oma paikkansa rinnakkain heti siipisalon edestä. Myös Hyperionin lyhyt potkuriadapteri sopi keulaan oikein näpsäkästi, ainoastaan luukun puolelta piti hiukan veistää materiaalia pois vetolevyn tieltä. Koko komeuden kruunaa alumiininen M5-spinnerimutteri.

Jottei homma kuitenkaan menisi liian helpoksi, pitihän sitä nyt yksi ongelmakohtakin löytyä. Moottorini nimittäin on sen verran lyhyempi kuin valmistajan suosittelema Speed 300, että laitetilan luukun kiinnitykseen tarkoitettu magneetti ei ylety moottoriin asti. Päätin ratkaista ongelman kiinnittämällä luukun kirkkaalla teipillä, kunnes keksin jotain tyylikkäämpää. Sitä paitsi tuskin tuo pieni magneetti olisi koko luukkua jaksanut kiinni pitääkään. Onneksi se olikin sitten rakennusvaiheen ainoa vastoinkäyminen, sillä painopistekin osui näillä laitteilla juuri kohdalleen. Enää ei siis puutukaan muuta kuin se ensilento. Sitä varten piipittelin radiooni kolme lentotilaa. Ykköseen valmistajan suosittelemat liikkeet, siivekkeet 8mm ylös, 4mm alas ja korkeusperäsin 3mm suuntaansa, mutta lisäksi expoa 30%. Kakkoseen samat liikkeet ilman expoa ja kolmoseen edellämainitut liikeradat 1,5-kertaisina 50% expolla. Eiköhän tämä vehje ainakin jollakin noista ole hallittavissa. Enää ei olekaan jäljellä muuta kuin odotella sopivaa säätä ensilentoa varten.